Denari ajatuksistasi~

Pari denaria pyörii nurkissa, mitäs näille sit?


Jos kokeilisin laittaa ne vaihtoon! Yhdestä blogista bongasin tämmöisen sivuston kuin Swap-bot, ideana siis nimenmukaisesti järjestellä kaikenmoisia swappeja, jotka sivuston avulla sitten saa näppärästi toteutettua. Valitettavasti ei löytynyt yhtään raha/kolikkoswappia sieltä, mutta sen sijaan päätin kokeilla Rainbow Candy Swappiin osallistumista :) Katsotaan, millaiset fiilikset tuosta tulee.



Jos sinne kuoreen sujauttais vähän muutakin...?


Kurkkasinpa postcrossingin forumilta "Tag Other Items"-osastoa ja johan lykästi. Currency Tag löytyi melkeinpä saman tien. Joku italialainen kolikkokerääjä saa ilahtua mun parista denaristani (ovat siis Makedonian rahaa). Näemmä minut hippasi venäläinen, joten minulle päin siintää kuoressa rupla tai pari. Ehkä niille on vielä käyttöä, jos sinne Moskovaan asti pääsen joskus tässä elämässä :)



Suomalaisia ja yksi ruotsalainenkin :)


Italialainen heppu keräili myös postimerkkejä, kylläpäs lykästi nyt! Olen tänne tulleista posteista riipinyt irti tunnollisesti noita postimerkkejä ihan sitä silmällä pitäen, jos postcrossingissa tulisi vastaan joku merkkejä keräilevä, mutta eipä ole näkynyt. Nyt sitten lykkäsin ne postimerkit tuonne italialaisen kuoreen. Tehkööt niillä mitä lystää tai heittäköön mäkeen, jos on jo hukkumassa suomalaisiin merkkeihin.

Btw, Postcrossingin viides miljoonas postikortti lähetettiin ja vastaanotettiin nyt elokuussa :)

leff leff~

Yritin esittää hämmästyneen ilmeen, kuten Shrek ja Donkey, mutta en vain osaa :'D


Keskiviikkona tosiaan pyörähdin katsomassa Shrek Forever Afterin ja olin pyörtyä onnesta, kun se esitettiin enkuksi. Ymmärsin dialogin ja sain nauttia vitseistä, jes! Ilmeisesti Shrek ei ole Kreikassa lasten kamaa, sillä kaikki näytökset Thessalonikissa pyörivät originaalikielellä. Yhtään ei ollut kreikaksi puhuttuna :o Ilmeisesti shrekmäistä huumoria ei pidetä sopivana perheen pienimmille.




Fionan uusi tyyli on kyllä aikasta rouhee, me likes!


Valitettavasti jouduin 3D-näytökseen. Ensimmäinen ei-kolmiulotteinen näytäntö olisi mennyt vasta klo 19 ja silloin en olisi enää ehtinyt viimeiseen bussiin, joten klo 18 3D-näytäntöön oli tyytyminen. Lipusta sai myöskin pulittaa ihkun 3D-lisän... Kreikassa bonusta tulee 3 e, 12 euroa 9 euron sijaan. Yllättävän hyvin kuitenkin katselin 3D-laseilla, eivät häirinneet juuri ollenkaan, mitä nyt tunnin kuluttua alkoi painamaan nenänvartta, kuten on käynyt kaikkien 3D-lasimallien kanssa.




Tittelintuuren sopimus suistaa Shrekin elämän raiteiltaan


Tuomio: Ei pärjää ykkös- ja kakkososille.

Huomio: Pillipiipari palkkionmetsästäjänä ja noitien goottidisko linnassa :D

Ensimmäisen ja toisen Shrek-elokuvan ollessa totaalisia naurupankin räjäyttäjiä, uusia ja jännittäviä, kun niissähän koko satumaailma laitettiin uuteen uskoon kerrassaan hulvattomalla tavalla, jäivät kolmas ja neljäs osa vähän hiljaisemmalle. Jokin tökki kolmososan tarinankerronnassa, siitä puuttui eloisuus. Nelososan ongelmana tuntui olevan, että juoni oli liian tavanomainen. Mietin, että tämä animaatio voisi olla mikä tahansa, toteutettu millä tahansa hahmoilla. Ykkönen ja kakkonen, kun eivät olisi voineet olla mitään muuta kuin Shrek-animaatioita. Mutta onhan tämä silti Shrek ja hauskoja oivalluksia mahtui tähänkin jatko-osaan. Ei nelonen huono ollut, mutta se tietty shrekmäisyys ei ihan päässyt täyteen huippuunsa.

Joku muukin on funtsinut samoja juttuja. (V2.fi arvostelu)




Pyhä Alienpahvi on nököttänyt nurkassaan kaikki nämä kuukaudet. Sillä on ihan selkeä erikoisasema tuolla elokuvateatterissa.



Elokuulle ei muita katseltuja lehvoja enää tule syyskuun kolkutellessa jo ovella, mutta voinen laittaa tähän loppuun kaksi mielenkiintoni herättänyttä traileria, jotka tulivat tuossa Shrekin alussa. Nämä pääsenkin katsomaan sitten Suomessa lokakuulla :)





Visuaalista silmäkarkkitykistystä, eeppistä animointia ja hei, siinä on pöllöjä. En usko, että jaksaisin välittää, vaikka juonesta olisi saatu miten kämäinen tahansa. Hiukan kyl hymyilyttää, että samalta studiolta tulee ensin animaatio PINGVIINEISTÄ ja sitten seuraavaksi PÖLLÖISTÄ. Lukeekohan ne mun ajatuksia siellä?? :D





Ice Age animaatiot eivät oikein kiinnostaneet, mutta samojen tekijöiden Despicable Me vaikuttaa äärimmäisen katsottavalta :D Yuutuubista löytyy vielä muutaman trailerin ja teaserin verran lisää matskua, jos oikein hurahtaa.

Trafaluc~

Kävin hyvästelemässä yhden vaihtariystäväni Vrytassa ja paluumatkalla piipahdin Thessalonikissa. Olin kaupungissa jo yhden aikaan ja illalla menisi elokuva vasta kuudelta, joten viisi tuntia oli aikaa tapettavana. Ei muuta kuin shoppauskierrokselle! Alunperin piti pyhästi vain kierrellä katsomassa, mutta sitten törmäsin näihin 8)




Henki meinasi salpautua tämän nähdessäni !!


PÖLLÖJÄ. Käväisin siellä manaamassani Zarassa muiden kauppojen ohella ja silmääni osui heidän Trafaluc-mallistonsa. Mielettömät printit ja maanläheiset värit puhumattakaan kankaan pehmeydestä. Kahdessa ensimmäisessä paidassa luki kaiken lisäksi "Organic Cotton" niskalapussa, mutta en nyt oikein tiedä, onko tämä joku huijauskampanja. H&M:kin mainosti lasten luomupuuvillamallistoaan joskus ja todellisuudessa siinä oli 1% luomupuuvillaa :P




Pöllö viestittää "Enjoy Some Fresh Air" :3


Yritin kuikuilla näiden paitojen tuoteselostetta, mutta niissä lukee pelkästään "100% cotton". Hä?? Voiko 12 eurolla muka saada kokonaan luomupuuvillaisen vaatteen? Epäilenpä. Miksei tuoteselosteessa ole selvennetty kuinka suuri prosenttiosuus on tuota luomupuuvillaa? Tai sanota suoraan kyseessä olevan todellakin 100% luomupuuvillavalmiste? Yrittävät kuitenkin jotenkin ovelasti peitellä jotain vastaavaa totuutta, että kyseessä on vain joku pieni prosenttiosuus luomupuuvillaa.




Kaunis kauris oksasarvineen lumosi myös :3


Yritin käydä Zaran kotisivuilla katsomassa, mitä siellä sanotaan tästä mallistosta ja sen luomuisuudesta, mutta sivut eivät aukea. Jeeeep. En onnistunut muutakaan tietoa oikein löytämään netin syöveristä tätä mallistoa koskien, joten selvittely jäänee tuonnemmaksi.

Jotain lohtua sain sentään niskalapuissa lukeneesta "Made in Portugal" tiedosta. EU:ssa tuskin lienee mahdollista käyttää lapsityövoimaa, joten ainakin nämä paidat on ommellut joku aikuinen Euroopan kansalainen. (tai riistetty siirtolainen, kuka näistä rahanahneista korporaatioista menisi mitään vannomaan...) Tietenkin paidan kangas ja langat on voitu edelleen teettää ties missä köyhemmän maailman hikipajoissa ja todennäköisesti näin onkin.




Metsistä tykkäämme sekä minä että Kauris


Kolme paitaa lähti kuitenkin mukaan, vaikka mieltäni kalvoikin kiusallinen tunne, että minua on nyt yritetty huijata tässä asiassa. Tahdon nähdä jostain varman tiedon, että nuo paidat ovat oikeasti 100% luomupuuvillaa, eikä jokin ärsyttävän raukkamainen henkkamaukkalaistyylin huijaus :(

Tämä viimeinen pöllöpaita kuului myös Trafaluc-mallistoon, mutta siinä ei ollut mitään mainintaa luomupuuvillasta, joten luomuisuus ei liene ainakaan malliston kantava teema. Mutta voi pojat tuohon mallistoon (ainakin tälle vuodelle) oli kyllä valittu kaikkea omaan silmääni ihunaista.




Puhvihihat tekivät kivan jekun tähän yksilöön


Vaikka näissä paidoissa olikin väljä kokoluokitus tai malli tarkoituksella hyvin väljäksi jätetty, niin kyllä muistui palava inhoni Zaran yleisempään tapaan muodostaa kokoja, kun sovitin yhtä takkia-- tai siis yritin sovittaa, mutta käsivarteni ei mahtunut edes M-kokoisen takin hihaan -___- Tosin siinä takissa lukikin sitten jo "Made in China" niskalapussa.




Voiko tätä söpömpää pöllöprinttiä ollakaan? ö__ö


Muutamia ihania toteuksia löytyi Zaran Knitwear-mallistosta. Voivottelin, kun eivät myy ompelumalleja tuotteistaan - tuoteselosteen "80% akryyliä", kun antaa itselleni välittömästi ihottumaa ja vieläpä aika kirjaimellisesti, sillä käsivarteni syyhyävät, jos akryylivaatteita yritänkään pitää. Välttelen siis tästä materiaalista valmistettuja kuteita kuin ruttoa.

Kunnon villalangasta olisi ollut niin ihanaa ommella itse samanlaiset vaatteet. Ehkä jostain vielä löydän vastaavia neulemalleja.

Shrekismiä~

Ohoh, edellisen postaukseni backgammonpöksyt olivat näemmä liikaa Kuvaämpärille ja kuva on sensuroitu poijjes :O Ilmeisesti kortin materiaali riitti rikkomaan jotain siveellisyyssäädöstä, en ainakaan mitään muuta syytä keksi :D Olkoon tuolla nyt postauksessa muistuttamassa, että kerran elämässä näinkin!

Sitten fanityttöhehkutukseen :D















Arvatkaa, mitä kävin katsomassa tänään :D



Your answer is correct \o/

Taas elokuvissa! 8)

Viime viikolla pääsin sittenkin elokuviin - ja vieläpä ulkoilmateatteriin! Nimittäin omalle parvekkeelleni :D



Ihana aamuaurinko täältä minua aina aamuisin herättelee :)


Armeijan alue alkaa heti tuosta parvekkeen alta ja valokuvaaminen on luonnollisesti ehdottoman kiellettyä sotilasalueelle päinkään, joten itse parvekkeelta en voi kuvaa tarjota. Saan pian kamerani takavarikoiduksi ja ties mitä omalle kontolleni sakkorangaistuksen ja linnatuomion väliltä :P Tuossa on kuitenkin joku hallintorakennus heti taloani vastapäätä. Mutta yritin luovia jotain kuvaa, ainakin tuossa näkyy makuuhuonetta ja parvekkeen ovet ellei muuta :D




Rullaluistintyttöjä! Kick-ass-asenteella! Alkuperäinen nimi Whip It


Sain nääs postia Suomesta viime viikolla. Yksi parhaustyttöni oli lähettänyt minulle salmiakkia - ah! - ja yhden mimmienergisen elokuvan suomalaiselta nimikkeeltään Roller Girl :) Missasin Kreikan oleskeluni takia kevättalvisen Artisokan, jossa olemme tavanneet käydä yhdessä ja ystäväni päätti korjata asiaa lähettämällä yhden siellä esitetyn pätkän katsottavakseni.




Oli siellä paketissa tämmöinen itseaskarreltu korttikin :D


Valinnassa lieni vaikuttanut yksi meidän suosikkinäyttelijöistämme eli Ellen Page, jonka elokuva Juno on yksi lemppareitamme! Elokuvan on ohjannut Drew Barrymore ja tämä taisi olla hänen ensimmäinen kokeilunsa kameran toisella puolella. Hyvä pätkä kerta kaikkiaan, ei esikoistyöksi huomaa millään, tarina rullaa hyvin ja uskottavasti. Ei mitään pahaa sanottavaa filkasta, loistava tyttöfiilistelyleffa! Peukku sille, tulee takuulla katsottua toisenkin kerran :)




Omnomnomm... Voi ei, joko ne loppu, nyyyyyh!

Kooky Gems~

Hii, Kooky Gems avasi vihdoin ja viimein verkkokauppansa %) Minä tietenkin olin siellä nokka pitkällä heti eilen ja pakkohan oli pari koruakin tilata. Yhden pöllöhelmikaulakorun A/W 2010 Collectionista ja jo ikuisuuden himoitsemani legokorvikset Recycled Gems Collectionista. Kuvia näette, kunhan gemsit pääsevät tositoimiin :)



Hullun Hatuntekijän pileissä voisi juoda vaikka sormuksesta!


Pop Art Jewelry on homman nimi, samoin osassa koruista kierrätys. Ihania juttuja tuolla olisi ollut vaikka millä mitalla! Helposti tekisi mieleni tilata Wonderland Collectionista vielä teekuppisormus ja kaulakorussa killittelevä valkoinen kani silintereineen, mikäli kukkaroni olisi pohjaton. Myös Fair Lady sarjan tuotteet jäivät mieleeni kaikessa viehkoudessaan.



Eikös se Valkoinen Kani kadonnut koloon, eikä hattuun?


Huomenna Tampereella Designtori, jossa monia myyjiä mm. ihastuttava Kooky Gems :) Muutoin heidän korujaan voi ostaa Tampereella ainakin söpsönhöpsöstä Forget-Me-Not puodista.

(Kuvakaappaukset tietenkin Kooky Gemsin verkkokaupasta)

Neulegraffiteja~

Seuraamani blogit ovat koostuneet lähinnä muotiblogeista, kirjablogeista ja ulkosuomalaisten blogeista. Nyt olen kuitenkin huomaamassa hiipivää kiinnostusta seurailla täysin uudenlaista blogityyppiä: neulegraffitistien blogeja!

*** TOP 3 ***

1.) Hupsistarallaa

Norsis lienee maailman iloisin, pirtein ja elämänhaluisin ihminen, jonka olen tähän mennessä blogosfäärissä tavannut :D Ahkerasti hän virkkaa, neuloo, ompelee - tai kuten itse sanoo, paskartelee. Milloin hän ei ole levittelemässä neulegraffiteja pitkin Helsinkiä, hän saattaa olla lähijunareilillä tai tuhoamassa journaliaan!

Norsis Kouvolan Sanomissa: Wreck The Journal

Norsis Helsingin Sanomissa: Neulegraffiteista

2.) Knittapötkylöitä

Faline on toinen neulegraffisti, joka usein nähdään Norsiksen matkassa levittämässä tätä pehmoista katujen taidetta :) Välillä jälkeen jää myös jokunen magneetti (kuvassa).

3.) knit sea

Suomen neulegraffistiskenen "äitinä" pidettyä tamperelaista Elina Arpiaista voipi seurailla neulontameren blogityrskyissä :)

Neulegraffiteista Vartti-lehdessä: Neulegraffitit ovat poliisin näkökulmasta laillisia ja harmittomia

***

Bamburättimallista neulegraffitimalliksi?


Alkaa itsellekin tulemaan pieni "pahiskuume" ja pohdintaa, josko sitä kävisi levittelemässä muutamia neulegraffiteja :D

En ole mikään suurneuloja. Islannissa ollessani vuonna 2005 sain yhtäkkiä neulomishepulin ja neuloinkin kolme villatakkia (yhden itselleni, yhden ystävälleni Pialle tuliaisiksi ja yhden äidilleni syntymäpäivälahjaksi). Näiden lisäksi neuloin puikot sauhuten vielä yhden ponchon ja yhden villapaidan. Islantilainen villalanka oli kyllä taivaallista ja sitä jäi suuri säkki Suomeen tuotavaksikin, kun en vain ehtinytkään neulomaan kaikkea, mitä olin suunnitellut.



Daleks like knitting too!


Islantia ennen olin koskenut viimeksi puikkoihin peruskoulussa 8. luokalla, kun piti ommella ne pakolliset sukat ja lapaset. Islannin jälkeen oli elämä niin kiireistä opiskelujen ja osa-aikatyön vuoksi, ettei neulomiselle yksinkertaisesti ollut aikaa. Reissasin kyllä paljon junalla, mutta junamatkat mieluummin nukuin tai luin kirjaa, kuin neuloin.

Vuonna 2008 tartuin vielä rohkeasti puikkoihin, tarkoituksenani neuloa poikaystävälleni villatakki joululahjaksi. Pääsin puoliväliin, jolloin minusta tulikin entinen tyttöystävä ja neulominen keskeytyi. Puolikas villatakki lojuu edelleen jossain vintillä, paperikassiin haudattuna.



Voisin haluta tehdä oman Dalekin *heart* Tai vaikka kaksi :3


Viime ja tänä vuonna neulomisen kutkutus on taas vähän nostellut päätään, ei kaikkein vähiten ystäväni Mustikan kädentaitojen seurailemisen seurauksena. Saapa nähdä, joko tänä syksynä tartun taas puikkoihin. Ainakin sen muutaman neulegraffitin verran ellei muuten :D

Lisää Marimekkoa!

Innostuinpa aiemmasta Marimekko-postauksestani siinä määrin, että päätin laittaa muitakin suosikkejani tänne näytille kuin pelkästään vaatteita :)



Auer sateenvarjo, suunnittelija Mika Piirainen


Jo aiemmin vaatteissa nähty Katsuji Wakisakan Auer-kuosi toimii ihanasti sateenvarjossa luoden talvista tunnelmaa. Jos vain raskisin sijoittaa rahaa sateenvarjoon, tämä olis must-hankinta. Taidan kuitenkin tyytyä edelleen niihin perusmustiin löytösateenvarjoihin, joita kerääntyy nurkkiini syysaikaan. Ihmiset ovat vallan unohtelevia, etenkin elokuvateattereissa ;)



Kaivo pussilakanasetti, suunnittelijat Maija Isola ja Kristina Isola


Kuten totesinkin jo, Kaivo-kuosissa on imua ja lienen himoinnut tätä ruskeaa vuodevaatetta niin kauan kuin vain jaksan muistaa. Omistan kuitenkin hirmuisen määrän pussilakanoita ja tyynyliinoja, joten en ole raaskinut sinne kasaan enää enempää hankkia, vaikka kiva ja ihana tämä olisikin.



Pisara kassi, suunnittelija Mika Piirainen


Isot, muhkuturpeat kassit lienevät heikkouteni. Ne vain tuntuvat niin kotoisilta ja turvallisilta. Tosin olen jo niin runsaasti erinäisiä väskyjä omistava kassialma, että yritän hieman toppuutella uusien ostelua. Ihana tämä kyllä olisi, Maija Louekarin Iso Pisaroi kuosi sopii erinomaisesti syksyn synkkää tunnelmaa piristämään.



Kuosi Karkuteillä, suunnittelija Maija Louekari


Tätä salkkua on tullut hiplattua aina välistä jossain Marimekkoa myyvässä liikkeessä. Päähäni olen lujasti takonut, että ei pienelle salkulle ole käyttöä, ei sitä pelkän söpöyden takia kannata ostaa, mutta välistä saa vähän hipeltää ja haaveilla :D



Sukat makkaralla, suunnittelija Anu Penttinen


Litran vetoinen lasikannu, joka näyttää niin ihastuttavan raikkaalta! Tästä voisin kuvitella hörpiskeleväni kesäkuumalla jääkaappiviileää vettä, jota on raikastettu kenties parilla kurkunviipaleella, raparperinpalalla tai sitruunanlohkolla, aaah~



Kuosi Nanuk, suunnittelija Teresa Moorhouse


Syksyn 2010 kangasmallistossa ei oikeastaan mikään innostanut, paitsi tämä. Jääkarhuja jättimäisten, värikkäiden kukkien seassa, mitä ihmettä!?!? :D Tästä tekisi mieli saada jotain. Mekko? Hame? Verhot? En tiedä, mutta JOTAIN.



Kuosi Pikku suomu, kuosin suunnittelija Annika Rimala


Jaksan ilahtua joka kerta, kun näen, että saapassuunnitteluun jaksetaan panostaa. Suomessa on kammottava keli syksyisin ja, jos aikoo varpaansa kuivina pitää, on pakko sonnustautua jonninsortin kumppareihin. Onneksi enää ei tarvitse tyytyä mustaan Nokiaan, kun on muitakin kaupunkioloihin paremmin soveltuvia kumijalkineita, esim nämä Suomu saappaat.

(Kuvien © Marimekko)

Marimekko syksy/talvi 2010/11

Kuosina Maija Louekarin Iso Pisaroi, suunnittelija Chary Westberg


Marimekon Syksy 2010 mallisto on julkaistu ja kävinpäs minäkin siellä jännäillen kurkkimassa :) Paljon oli kivoja malleja ja sitten vastaavasti myös niitä "ei ikinä minun päälleni" -malleja. Pudottelen tähän omia lemppareitani mallistosta.


1.)




Yllä Sara hame, alla Drianna mekko, suunnittelija Chary Westberg


"Chary Westbergin mallistossa hehkuu Fujiwo Ishimoton vahva, romanttinen kukkakuosi Joriini syksyn ruskan oranssin, ruskean ja sinisen sävyissä."

Ylempi hame miellytti silmääni kovastikin, ei vain tuossa sinioranssin puhuvassa väriyhdistelmässä. Alla kuva oikeasta, haluamastani väristä eli tummanharmaustulppaanista. Tämän voisin kuvitella hankkivani, nami nami. Jännä etuvekki ja kliinisen valkoinen helma säväyttivät.


2.)


Karina mekko, suunnittelija Joanna Vanderpuije


"Joanna Vanderpuijen suunnittelemissa mekoissa japanilaishenkiset leikkaukset ja taitokset yhdistyvät Kristina Isolan luomaan uuteen versioon Maija Isolan Kivet-kuosista."

Jotenkin tämä opettajatarhenkinen mekko saa minut pyörryksiin leikkauksellaan. Kivet on jo vanhaa kamaa tyyliin "Nähty!" mutta siitäkin saadaan kivasti irti tässä mekossa. Jokin noissa hihanpituuksissa mallaa omaan silmääni just buenosti, ihastuin kovasti tähän mekkoon.


3.)


Edith pomppa, suunnittelija Nora Iknadossian


"Nora Iknadossian on suunnitellut Marimekolle syksyksi persoonallisia toppakankaisia kääntötakkeja sekä upeita villakangastakkeja."

Vaikka yleensä kammoankin mustaa väriä ja omistan jo hyvän mummolta perityn villakangastakin, täytyy silti sanoa, että himoitsen tätä yksilöä. Runsas ja kuohkea kaulanympärys näyttää niin käperryttävän lämpöiseltä. Tunnelimaiset hihat, jotka katkeavat ennen taskuja, ovat vekkuli yksityiskohta, joka luo takille juuri sen kepeän ja hassun ilmeen, mitä kaipaan. Me wants!


4.)


Floora villamekko, Lettinauha sukkikset, suunnittelija Noora Niinikoski


Omituiset mateen eviä muistuttavat härpäkkeet antavat ilmeen muutoin tylsälle vaatteelle, tykkään ideasta. Tämä herkullisen huvikumpumainen ja sievän sekalainen sillisalaatti vain sai minut nauramaan ja iloiseksi. Voisin todellakin kuvitella pukeutuvani tähän yhdistelmään :D Jotenkin aikuismaisen aistikas, mutta silti hersyvän ilon kirvoittava, mahtavaa!


5.)


Kaide takkimekkotunika?, suunnittelija Mika Piirainen


"Suomalaisten järvimaisemien sadat sinisen sävyt nousevat vahvasti esille Mika Piiraisen mallistossa, jossa Maija Isolan graafinen Kaivo-kuosi on saanut uuden ilmeen mielenkiintoisella tavalla leikattuna."

Olen aina tykännyt Kaivo-kuosista. Tosin en omista yhtäkään vaatetta, jossa tämä kuosi koreilisi. Tuskin tulen omistamaan tätäkään, sillä en pidä tummansinisestä ja muutenkin näytän mielestäni oudolta sinisessä. Kaide olisi saatavilla myös mustavalkoisena, mutta uskon, että värittömyys tekee tästä vaatteesta vähän innottoman, eikä se pääse samalla tavalla oikeuksiinsa kuin näissä väreissä :/


6.)


Aina mekko, suunnittelija Mika Piirainen


"Katsuji Wakisakan suunnitteleman Auer-kuosin sinertävät, mustat ja valkoiset pilkut tuovat malliston puhdaslinjaisiin vaatteisiin kesäaamujen lempeän usvan."


Tästä mekosta pidän todella paljon. Todennäköisesti mustavalkoisena toimisi itseni päällä paremmin, mutta saatan ehkä myös kuvitella tämän sinisen mekon päälleni. Kirkasvärinen yläosa sointuisi kasvoihini ja voisi viedä tarpeeksi huomiota pois tummemmalta alaosalta. Ei se ehkä olisi hassumpi päälläni. Pitäisi kokeilla molemmissa väreissä ennen lopullisen tuomion antamista.

(Kuvat ja kursiivitekstit nipsaistu Marimekon sivuilta)

Jotain tännekin

Nettiyhteys on ollut döödä tässä viikonlopun. Tänään onneksi joku tuli töihin ja fiksasi asian. I has Internet nau \o/~

Pitkä blogihiljaisuus kaipasi muutenkin katkaistuksi tulemista.





Käväisinpä maanantaimarkkinoilla pitkästä aikaa. Mausteet olivat loppumaan päin ja Katerinissa käydessäni olin onnistunut saamaan Lidlistä vain mustapippuria. Currya ja paprikajauhetta irtosi 1,50 e/pussi markkinoilta, joka tuntui hiukan tyyriiltä Lidlin pippuripussiin verrattuna, josta oli saanut pulittaa 70 centtiä. Tosin mietin sitäkin, onko järkeä ostaa uusia mausteita, kun majailen täällä enää kuutisen viikkoa, mutta menkööt. Ainakin on pastoissa makua.





Ystäväni on Japanissa käymässä ja samalla suorittamassa jonkinmoista parin viikon työleiriä jossain museossa. Sinne oli valittu ainoastaan neljä ihmistä ja kovasti jännäsi, tuleeko valituksi ja kovasti riemuitsi, kun valinneiden joukkoon pääsi. Toisaalta ystäväni osaa kohtuu hyvää japania, mikä varmasti edesauttoi asiassa. Sain joskus viikko sitten häneltä korttia, jossa oli ihunainen sydämenmuotoinen Hello Kitty postimerkki, awww :3 Tekstarilla yritin kysellä leirin kuulumisia, mutta viesti ei ikinä mennyt perille, harmistus.





Kaveri vinkkasi FB:ssä, että fantasiakirjallisuuteen keskittynyt pienkustantamo Vaskikirjat on menossa nurin. Kävinpä siinä variksena raadolla ja ostin muutamat kirjat pois tyhjennysmyynneistä - pitäähän sitä suomalaista kirjallisuutta tukea! Mielenkiinnolla odotan näiden lukemista, en ole suomalaista fantasiaa tainnut aiemmin lukea muuta kuin Muumien muodossa. Etenkin Peuraheimo kutkuttelee, kun mietin, kuinka paljon aikoinaan pidin Maan Lapset -sarjan prehistoriallisesta kuvailusta.