Leff Leff~

Eilen oli työhaastattelu aamulla Helsingissä. Olin sopinut näkeväni ystäväni, joka pääsisi vasta myöhään illalla töistä, samalla reissulla. Piti jollain tappaa aikaa sellaiset 9 tuntia. Käväisinpä siis elokuvissa.



Lukas Moodyssonin uusin elokuva 2000-luvun 'kännykkävanhemmista'

Tuomio: Hyvä

Huomio: Reality check pliiz, ei pelinörtit ole koskaan noin hottiscuuman~ näköisiä :D


Gus van Santin uusin elokuva 70-lukulaisesta homopoliitikosta

Tuomio: Hyvä

Huomio: Sai ainakin omalla kohdallani roimaa tunnekuohuntaa aikaiseksi


Richard Curtis tekee jotain ei-niin-naishöpöä-mutta-silti-höpöä

Tuomio: Ok

Huomio: Sukeltelukohtaus vinyylien perässä on eteerisen pop!


En varmaan olisi eksynyt katsomaan tuota viimeisintä, ellei traileri olisi kailottanut sen olevan Four Weddings and a Funeralin, Notting Hillin ja Love Actuallyn tekijältä. Kyseiset kolme elokuvaa kuuluvat ehdottomasti lemppareihini romanttisten draamakomedioiden kategoriassa (ja itse asiassa löytyvät myös omasta hyllystäni), joten uskaltauduin paikalle.

Tällä kertaa oli chick flickin sijaan tähdätty huomattavasti testosteronisempaan kohdeyleisöön. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, ettei elokuva ollut lainkaan niin huono kuin alunperin olin pelännyt. Täysin sopivaa aivot narikkaan viihdettä laiskiaismaiseen olotilaan.