Kun kielistä on niin kiva puhua :)

Meillä on itävaltalainen EVS-tyttö kylässä tämän viikonlopun, joten en ehdi suurempia satuilemaan :)



Kumartaminen on peruskehonkieltä Japanissa


Jatkan kuitenkin pikaisesti vielä tiistain ja eilisen aiheesta eli japanin kielestä. Asioita, mitä tiesin kyseisestä kielestä etukäteen, ei ollut kovin montaa. Tiesin, että:

1) verbit laitetaan lauseiden loppuun vähän samaan tapaan kuin saksassa.

2) japanissa on vain preesens ja imperfekti.

3) äänteet v ja l loistavat poissaolollaan, ne korvataan b ja r ääntein.

4) on olemassa keigo, hyvin kohtelias ja kunnioittava tapa puhua ja joka on vaikeaa oppia jopa japanilaisille itselleenkin.

Tiesin lisäksi, että japania kirjoitetaan kolmea eri merkistöä käyttäen, mutta en aio opetella yhtäkään niistä tässä alkuvaiheessa. Ihan tarpeeksi sähläystä jo tuon kreikan kirjaimiston kanssa. Ehkä myöhemmin Suomessa, jos intoa piisaa, harjoittelen myös kirjoittamista hiraganoilla ja katakanoilla. Kanjit kammoksuttavat (ainakin vielä) ihan liikaa.



Koululaiset kumartavat opettajilleen


Kohta tämä alkaa muistuttamaan jo jotain oppimispäiväkirjaa tai lingvistin muistelmia, sumimasen :D Mutta kun kielistä on niin kiva puhua.