Neulegraffiteja~

Seuraamani blogit ovat koostuneet lähinnä muotiblogeista, kirjablogeista ja ulkosuomalaisten blogeista. Nyt olen kuitenkin huomaamassa hiipivää kiinnostusta seurailla täysin uudenlaista blogityyppiä: neulegraffitistien blogeja!

*** TOP 3 ***

1.) Hupsistarallaa

Norsis lienee maailman iloisin, pirtein ja elämänhaluisin ihminen, jonka olen tähän mennessä blogosfäärissä tavannut :D Ahkerasti hän virkkaa, neuloo, ompelee - tai kuten itse sanoo, paskartelee. Milloin hän ei ole levittelemässä neulegraffiteja pitkin Helsinkiä, hän saattaa olla lähijunareilillä tai tuhoamassa journaliaan!

Norsis Kouvolan Sanomissa: Wreck The Journal

Norsis Helsingin Sanomissa: Neulegraffiteista

2.) Knittapötkylöitä

Faline on toinen neulegraffisti, joka usein nähdään Norsiksen matkassa levittämässä tätä pehmoista katujen taidetta :) Välillä jälkeen jää myös jokunen magneetti (kuvassa).

3.) knit sea

Suomen neulegraffistiskenen "äitinä" pidettyä tamperelaista Elina Arpiaista voipi seurailla neulontameren blogityrskyissä :)

Neulegraffiteista Vartti-lehdessä: Neulegraffitit ovat poliisin näkökulmasta laillisia ja harmittomia

***

Bamburättimallista neulegraffitimalliksi?


Alkaa itsellekin tulemaan pieni "pahiskuume" ja pohdintaa, josko sitä kävisi levittelemässä muutamia neulegraffiteja :D

En ole mikään suurneuloja. Islannissa ollessani vuonna 2005 sain yhtäkkiä neulomishepulin ja neuloinkin kolme villatakkia (yhden itselleni, yhden ystävälleni Pialle tuliaisiksi ja yhden äidilleni syntymäpäivälahjaksi). Näiden lisäksi neuloin puikot sauhuten vielä yhden ponchon ja yhden villapaidan. Islantilainen villalanka oli kyllä taivaallista ja sitä jäi suuri säkki Suomeen tuotavaksikin, kun en vain ehtinytkään neulomaan kaikkea, mitä olin suunnitellut.



Daleks like knitting too!


Islantia ennen olin koskenut viimeksi puikkoihin peruskoulussa 8. luokalla, kun piti ommella ne pakolliset sukat ja lapaset. Islannin jälkeen oli elämä niin kiireistä opiskelujen ja osa-aikatyön vuoksi, ettei neulomiselle yksinkertaisesti ollut aikaa. Reissasin kyllä paljon junalla, mutta junamatkat mieluummin nukuin tai luin kirjaa, kuin neuloin.

Vuonna 2008 tartuin vielä rohkeasti puikkoihin, tarkoituksenani neuloa poikaystävälleni villatakki joululahjaksi. Pääsin puoliväliin, jolloin minusta tulikin entinen tyttöystävä ja neulominen keskeytyi. Puolikas villatakki lojuu edelleen jossain vintillä, paperikassiin haudattuna.



Voisin haluta tehdä oman Dalekin *heart* Tai vaikka kaksi :3


Viime ja tänä vuonna neulomisen kutkutus on taas vähän nostellut päätään, ei kaikkein vähiten ystäväni Mustikan kädentaitojen seurailemisen seurauksena. Saapa nähdä, joko tänä syksynä tartun taas puikkoihin. Ainakin sen muutaman neulegraffitin verran ellei muuten :D